Search
Close this search box.
rehab-fiinifiilis-brassisokerointi

Saatoin jäädä sokerointi­koukkuun

”Ensimmäisellä kerralla tuntuu kaikista eniten, mutta huoltokäynti 3-4 viikon paikkeilla on jo huomattavasti paljon helpompi. Ne jotka käyvät brassisokeroinnissa usein, eivät välttämättä edes reagoi karvojen poistoon mitenkään”, kosmetologi Rehab kertoo. 

Brasilialainen sokerointi eli ihokarvojen poisto intiimialueilta sokerimassan avulla on Suomessa verrattain uusi juttu, joka on yleistynyt vasta viimeisen vuosikymmenen aikana.

Sen sijaan Lähi-idässä, jossa ihmisillä karvankasvu on tavallisesti meitä skandinaaveja paljon voimakkaampaa, menetelmällä on pitkät perinteet. 

Taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle ja Syyriasta lähtöisin oleva Rehab kertoo, miten oppi sokeroinnin äidistänsä jo 15-vuotiaana.

”Muistan kun pelkäsin, että apua se sattuu, mutta äiti sanoi ehei – eikä sattunut”, hän hymyilee.

Mielikuvani kivuliaisuudesta 

Sokerointiin lähteminen oli ollut pitkällisen harkinnan tulos, sillä pelkäsin, etten kestä siitä aiheutuvaa kipua.

Toisaalta olin aivan totaalisen kyllästynyt kasvavaan sänkeen.

Yritin joskus aikoinaan sokerointia itse kotona, mutta bikinirajalla pelkkä yrityskin sattui niin paljon, että homma jäi kesken. 

Ja kaikkihan muistavat legendaarisen improvisoidusti toteutetun kohtauksen 40 vuotta ja neitsyt -elokuvasta, jossa Steve Carrelin rintakarvoja poistetaan vahauksella. 

Päähenkilö lopulta kävelee liian kivuliaaksi käyneestä tilanteesta pois kesken kaiken, mikä todellisuudessa johtui siitä, ettei vahaajaa esittänyt Miki Mia osannut tehdä karvanpoistoa oikein.

Vahauksen ja sokeroinnin ero

Vahauksessa ja sokeroinnissa on siinä mielessä kyse samasta asiasta, että molemmissa ihokarvat poistetaan juurineen. Aineet kuitenkin vaihtelevat.

Vahauksessa käytetään kovavahaa, joka kovettuu iholle. Pehmeä vaha taas vaatii vahaliuskojen käyttöä.

Vahat sisältävät erilaisia ainesosia, kuten hartsia, mehiläisvahaa, öljyä, väri- ja tuoksuaineita sekä mahdollisesti titaanidioksidia tai sinkkioksidia rauhoittamaan ihoa.

Sokeroinnissa käytetään sokeripastaa, joka on sekoitus sokeria, vettä ja sitruunamehua. 

Valmisteluja

Halusin ensimmäiselle sokerointikerralle mahdollisimman taitavan ja kokeneen ammattilaisen, jotta kokemus olisi mahdollisimman miellyttävä.

Rehab pyytää riisumaan alaruumiin paljaaksi ja asettumaan hoitotuolille toinen jalka koukussa.

Tämä kaikki on uutta, mutta alastomuus ei oikeastaan vaivaa. 

Alkuun ihoni desinfioidaan ja talkitaan.

Sen jälkeen Rehab levittää tahmeaa sokerimassaa bikinirajalleni ja nykäisee.

Karvat ovat irronneet ehkä parin sormen kokoiselta alueelta kokonaan.

Suurin yllätys on, ettei karvanpoisto sattunut oikeastaan lainkaan. Tuntui kyllä, muttei kipeältä.

Kuinka näin voi olla?

Eri alueissa on eri herkkyyksiä 

Hoitaja etenee bikinirajojeni kanssa ripeästi ja keskustelemme samalla niitä näitä, aivan kuin jollain kampaajakäynnillä.

Tunnelma on hyväntuulinen ja naureskelen paljon, kuten yleensäkin.

Kun siirrymme vaon kohdalle, huomaan, että alueiden herkkyyksissä on eroa. Tässä kohtaa tuntohermoja on selkeästi enemmän.

”Saa huutaa jos sattuu”, Rehab sanoo, mutta niin pahalta ei sentään tunnu. Itse karvojen poisto on nopea nykäys. Hengitän syvään. 

Kiputuntemus loppuu oikeastaan heti siihen, kun hoitaja nopeasti laskee käden alueelle, josta karvat on juuri poistettu. Se ikäänkuin sammuttaa kivun.

Rehab sanoo, että jos sattuu, voimme pitää taukoa. Sille ei ole tarvetta.

Lopuksi käännyn kylkiasentoon, missä pakaravaon karvoitus poistetaan. Alueena se on kaikista helpoin.

Lopussa vielä yksittäiset ihokarvat nypitään pinseteillä. Koko juttu on ohitse noin puolessa tunnissa.

Kainalot ja sääret samalla

Koska brassisokerointi oli helppo, kysäisen perään, olisiko samalla aikaa poistaa karvat kainaloista. 

Karvoitukseni alueella on harvahkoa. Karvanpoisto tuntuu suurin piirtein samalta, mitä bikinirajojen käsittely. 

Vieläkin hennompi karvoitus on säärissäni, joista tarkkasilmäinen voi löytää vain muutamia hyvin ohuita ja läpinäkyviä haivenia. Siksi ne näyttävät sileiltä aina, vaikkeivät sitä olisikaan. 

Sokeroidaan nyt nekin samalla istumalta etenkin, kun sekään ei tunnu missään.

Miltä näyttää

Välittömästi toimenpiteen jälkeen iho paikoin hieman punoittaa niistä kohdista, joista karvat olivat kasvaneet. 

Sen sijaan verta tai mustelmia ei näy toimenpiteen aikana eikä myöskään sen jälkeen, vaikka jotain sellaista olin ollut pahimmissa kauhukuvissani. 

Sokerointia pidetään menetelmänä vahausta hellävaraisempana, sillä sokerimassa tarttuu vain karvaan ja kuolleeseen ihosolukkoon. 

Sokerimassan luonnonmukaisuus ja samoin myös eläinkokeettomuus viehättävät minua. Olisipa kaikki kosmetiikka yhtä ystävällistä.

Samana päivänä sokeroidun ihon vesipesu on sallittua, mutta normaali elämä kosmetiikkatuotteineen ja saunomisineen kannattaa aloittaa vasta seuraavana päivänä.

Sokeroinnin jälkeen iho tuntuu ihanan sileältä ja pehmeältä. Mukavuus on sen verran käsinkosketeltavaa, että tästä taitaa tulla minulle yksi uusi tapa lisää.

Sokeronnin aikana kannattaa ottaa rennosti.
Rehab käyttää sokeroinnissa Alexandria Professional -tuotteita,

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ilmoilla

Ajankohtaista

Villikset!

Siinä missä jotkut hassut käyttävät villasukkia ympäri vuoden, viimeistään näillä pakkasilla loputkin vetävät ne jalkaansa. Facebookin kirppiksellä vastaan jotain minkä tunnistin heti omaksi jutuksi: reisiin asti ulottuvat villasukat.

Viisi viikkoa Neurosonicin kanssa

Voivatko hyvät yöunet olla kiinni yhdestä tärisevästä patjasta? Siitäkö voi riippua kehon kivuttomuus ja harjoittelusta palautuminen? Toimittaja otti elokuussa 2021 viideksi viikoksi vuokralle Neurosonicin mobiilipatjan. Koettiko lopulta vapaus pitkään piinanneesta kehollisesta stressistä.

Kun Oura jo on, hankkiako uudempi?

Vanha älysormus Oura ehti olla käytössäni reilun vuoden, kun alettiin ilmoitella uuden 3. sukupolven version ilmestymisestä. Ollakko kehityksen kärjessä vai pärjätäkö vanhalla, joka on ihan hyvä.

Hiukset pitkiksi ja paksuiksi

Siinä missä lapsena hiukseni ulottuivat vyötärön alapuolelle ja paksuuttakin riitti, näin aikuisena ahkerakaan hoito ja hiustenkasvatusyritykset eivät ole tuottaneet mitään vastaavaa tulosta. Uskottava se on, että ohuilla skandinaavisilla hiuksillani on tietty maksimipituus, jonka jälkeen ne putoavat pois. Ja se ei ole lähelläkään vyötäröäni.