Post-Travel.png

Tilinpäätös: Älykello opetti valitsemaan ihmis­suhteet ja nukkumaan paremmin

Tätä kirjoittaessani älykello Garmin Venu on ollut käytössäni reilut kolme vuotta, ja sama kello on edelleen myynnissä. Älykellojen teknologiassa ei ole tällä välin tapahtunut mitään kovinkaan suurta ja mullistavaa. Vastaavat ominaisuudet löytyvät monista muistakin älykelloista.

Siinä missä ensimmäisen vuoden jopa nukuinkin kellon kanssa, nykyään käytän älykelloa vain treenatessa tai kun kaipaan ajannäyttäjää ranteeseeni.

Alkuun kellon tuottama informaatio auttoi tunnistamaan kehon signaaleja paremmin. Kuitenkin, pieni puristus ranteessa 24/7 alkoi lopulta tuntua häiritsevältä. Mielummin sitä nukkuu ilman kelloa.

Koen myös, että älysormus Oura tuottaa parempaa dataa treenien ulkopuolella. Sen sijaan treeneissä älykello on parempi. Ouraa ei voi käyttää vaikkapa tankotanssitunnilla eikä sormusta kannata aina salillakaan pitää, ainakin jos aikoo nostella tankoja. Huomattava kuitenkin on, että osa älykellon treeneistä keräämästä datasta on hyödynnettävissä myös Ouran applikaatiossa. 

Yhteiselo älykellon kanssa on ollut avartavaa. Paljon on tultu opittua itsestä, ja sen pohjalta myös kehitettyä ja kehityttyä. Tämä on tilinpäätökseni, mikä toimii ja mikä ei.

Äitihahmo, joka osaa asetella sanansa oikein

Ensimmäinen fiilis älykellosta oli, että se on kuin huolehtiva äitihahmo, joka osaa kertoa huomionsa oikealla äänensävyllä. Kohteliaasti, kannustavasti, juuri sopivasti. Jos sävy olisi jollakin tapaa väärä, vaikkapa valittava, syyllistävä tai alentuva, älykello lentäisi äkkiä jorpakkoon.

Tone-of-voice on äärimmäisen tärkeä!

Kellon mukaan yöuneni saisivat kestää sellaiset kahdeksan tuntia. Askeleita olisi hyvä tulla viiden kilometrin verran päivää kohden eli noin 6500. Tosin jos kävelee enemmänkin, Garmin alkaa nostaa päivittäistä suositusta. 

Sykkeen olisi hyvä välillä nousta, tehominuutteja lähtökohtaisesti saisi kertyä 150. Suorituksiksi lasketaan vähintään kymmenen minuuttia kestävä touhuaminen, tyyli on vapaa. Korkeamman tehon suoritukset älykello kertoo kahdella, eli reippaampi jumppailija selviää puolella ajasta.

Ensimmäinen yö paljasti, että nukun liian vähän ja huonosti

Aika moni älylaitteen käyttäjä saa ensimmäkseksi tietää, että nukkua pitäisi pidempään. Tämän tiedon lisäksi kello kertoi minun heräilevän useamman kerran yössä.

Havaitsin, että nukkumaan menemistä häiritsee usein se, kun on kaikkea mielenkiintoista mietittävää. Saatoin iltamyöhäisellä viestitellä kaverin kanssa, pelata jotain peliä tai selailla somea. 

Älykello jakaa unen vaiheet syvään, kevyeen, REM-uneen ja hereilläoloon. Unen aikana laite seuraa hengitystahtia. Hidas hengitystahti on merkki hyvästä fyysisestä kunnosta. Vastaavasti nopea hengitystahti voi olla merkki keskeisestä muutoksesta terveydentilassa tai huonosta ilmanlaadusta. Koska älykello ei ole lääkinnällinen laite, arvot kannattaa lukea vain suuntaa-antavina.

Ensimmäistä kertaa elämässäni aloin älykellon myötä kiinnittää huomioita riittävään unensaantiin. Sen sijaan, että olisin kukkunut ylhäällä niin pitkään kuin silmät pysyvät auki, uudeksi tavaksi tuli unille rauhoittuminen jo alkuillasta. 

Hankin Matthew Walkerin kirja Miksi nukumme – Unen voima -kirjan. Sen oppien myötä päädyin rajaamaan kahvin juonnin aamupäivään, sillä kofeiini vaimentaa aivoissa adenosiinin nukahtamissignaaleja, joita kaivataan silloin kun pitäisi saada unen päästä kiinni.

Tunnista stressi ja sen aiheuttajat

Stressi. Kun sitä on liikaa, elämä tuntuu aika sietämättömältä ja asioiden aikaansaaminen on vaikeaa. Kun huomaa, kuinka paljon päivän aikana on stressaantuneena, alkaa kiinnittämään huomiota, onko sitä jostain muustakin huomannut, kuin älykellosta?

Asteikolla 0 – 100, kuinka stressaantunut olet ja kuinka se sinuun vaikuttaa? Garminin mukaan alle 25 on lepoa, 25 – 49 on matala stressi, 50 – 74 keskitason stressi ja 75 – 100 kova stressi. 

Kovasta stressistä älykello ilmoittaa tarjoamalla rentoutumisharjoitusta. Tuohon tarjoukseen voi olla fiksua tarttua. Minulla voimakas negatiivinen stressi jumittaa lihakset hartioista ylöspäin. Kaveriksi voi liittyä myös ilkeän tuntuinen päänsärky.

Garmin Connect -applikaatiossa päivän stressitasoja pystyy kätevästi seuraamaan pidemmälläkin aikavälillä ja pohtimaan, mistä hyvä tai huolestuttava tilanne mahdollisesti kertoo.

Nämä asiat nostivat stressitasojani

Stressiä on monenlaista, positiivista ja negatiivista, toivottua ja epätoivottua. Olen havainnut älykelloni kirjaavan voimakasta stressiä neljänlaisissa tilanteissa.  

1. Kiva ja tosi jänskä juttu

Kun tapaan pitkän tauon jälkeen rakkaan ja tärkeän ihmisen, saatan olla niin innoissani, että älykello menee punaiselle. Kyse on samasta ilmiöstä kuin koirilla, jotka innostuvat kohdatessaan jonkun kivan tutun. Häntä heiluu vimmatusti ja jos on puudeli, niin pomppii tasajalkaa metrin verran ylöspäin.

Juuri sillä hetkellä vireystaso on korkea. Koirat eivät jää pitkäksi aikaa pomppimaan, samoin ihmisillä innostusjännitys laantuu nopeasti itsekseen. 

Tämä stressi poikkeaa muista siinä, että se kestää vain hetken, tuntuu hyvältä eikä sille tarvitse tehdä mitään. Hyvä vaan, kun elämässä on iloa! 

2. Alkoholi

Kaikki tietävät, että alkoholi on myrkkyä, mutta älykellon myötä opin ymmärtämään, kuinka suurta myrkkyä se onkaan. Vain kaksi lasillista punaviiniä riittää siihen, että stressitasot heiluvat huippulukemissa, eikä asiaa auta se, olisi muuten kuinka kivaa tahansa.

Kun tavallisesti unen aikana stressilukemat ovat sinisellä eli alle 25 lepotilassa, noiden parin lasillisen jälkeen yö menee oranssilla, eli uni ei palauta. Stressi vaivaa siis myös nukkuessa siltä osin, mitä edes nukuttaa. Unet jäävät pinnallisiksi ja lyhyiksi. Body Battery on vuoren varmasti matalalla jo herätessä.

Lääkäriystäväni mukaan ikäiseni ja kokoiseni nainen voi nauttia 6 cl punaviiniannoksen ilman haittavaikutuksia. Normaali annoskoko on 12 – 16 cl, joten raja on helppo ylittää. Älykellon myötä jo entuudestaan maltillinen alkoholinkulutukseni on supistunut olemattomaksi.

Ei tee mieli ottaa edes vähääkään, kun tietää, että uni ja palautuminen siitä kärsii.

3. Omista ajatuksista kumpuava ahdistus 

Tämä on varmasti kaikille tuttu ilmiö. Vaikka ulkoisesti kaikki on rauhallista ja hyvin, kahlataan syvissä vesissä ja käydään mielessä läpi jotain todella raskasta.

Päältäpäin katsottuna minkäänlaista akuuttia vaaraa ei ole. Talo ei ole sortumaisillaan eikä sapelihammastiikeri ole hyökkäämässä kimppuun. Silti kehossa on kamala hälytystila.

Mieltä voi painaa vaikkapa tekemättömät työt tai taloushuolet. Oikeastaan minkä tahansa sellaisen asian ajatteleminen, johon on liittänyt negatiivisen merkityssisällön, voi nostaa stressitasot hyvinkin korkealle.

Olen kuullut ihmisestä, joka oli kotona itsekseen synkkiä miettimällä saanut ajettua itsensä burnoutiin. Tunteet syntyvät omista ajatuksistamme ja kehollistuvat eri muodoissaan.

Omat ajatukset kuuluvat asioihin, joihin ihminen pystyy vaikuttamaan. Stressin tunnistamisen kautta itseymmärrys on vahvistunut. Kun tämä asia vaikuttaa minuun näin voimakkaasti, mitä voisin sille tehdä?

4. Ulkoinen uhka, johon hermosto reagoi automaattisesti

Aggressiivisesti käyttäytyvän ja solvauksia sylkevän ihmisen kohtaaminen aktivoi autonomisen hermoston taistele tai pakene -tilaan automaattisesti ja etenkin silloin, jos sama kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen.

Keho voi tulkita uhan vastaavaksi, kuin että marjametsällä sapelihammastiikeri yllättäisi. Tässä ei välttämättä käy hyvin.

Heti tilanteen jälkeen keho voi yrittää purkaa stressiä tärisemällä. Uhan voimakkuudesta ja pitkäkestoisuudesta riippuen tila ei kuitenkaan välttämättä laukea tuosta noin vaan. 

Uni jää tulematta ja keskittymiskyky voi olla kadoksissa jopa päiväkausia. Lihakset ovat jännittyneet ja vatsa pömpöttää, kun ruuansulatus ei pitkittyneessä stressitilassa toimi kunnolla. Kehoon saattaa ilmaantua mitä ihmeellisempää kremppaa ja kolotusta, josta normaalisti ei ole tietoakaan.

Tällaisiin tilanteisiin joutuminen kannattaa välttää keinolla millä hyvänsä. Jos se ei jostain syystä ole mahdollista, stressin hallintaan ja käsittelyyn tulee panostaa riittävästi.

Omalla kohdalla vastaavassa tilanteessa apua on ollut etenkin seuraavista:


Elämänlaadun kannalta stressin tunnistamisella, laukaisemisella ja haitallisten stressitekijöiden poistamisella on suuri merkitys.

Body Battery kertoo, kuinka paljon virtaa on

Asteikolla 0 – 100, kuinka paljon sinulla on energiaa päivän suorituksiin?

Garmin antaa sykevaihteluun ja aktiivisuuteen perustuvan perustuvan Body Battery -lukeman.

Siinä missä stressitasot kertovat vain hetkestä ja auttavat tunnistamaan päivässä kuormittavat ja palauttavat tekijät, Body Battery piirtää näistä isompaa kokonaiskuvaa.

Millä hetkellä on hyvin virtaa päivän suorituksiin? Koska kannattaa lähteä treenaamaan? Entä koska ennemminkin kannattaisi jäädä sohvan pohjalle vaikka katsomaan Netflixiä?

Voiko lukemaan luottaa?

Tyypillisesti Body Batteryn pitäisi olla huipussaan aamulla, hyvin nukutun yön jälkeen. Yleensä arvo laskee kaarevana liukumäkenä siihen asti, kunnes käy illalla nukkumaan.

Parhaimmillaan kehon lataustila 100, mutta jos edellinen ilta venyi pitkäksi tai uni jäi huonoksi, saattaa se olla huomattavasti sen allekin.

Mikäli päivän aikana tapahtuu jotain aivan erityisen kuluttavaa, lukema saattaa romahtaa nopeasti.

Minulla se ei ole koskaan laskenut alle viiden ja epäilen, ettei se ehkä todellisuudessa voi sitä alemmas mennäkään.

Ylikunnon kerran elämässä kokeneena jätän nykyään mielelläni harjoittelun väliin, jos olen väsynyt tai kehossa on muusta stressistä johtuva ylirasitustila päällä.

En kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että Body Battery olisi aina kovinkaan hyvä mittari kertomaan, koska on hyvä aika treenata ja koska levätä.

Kelloa voi vilkaista, mutta päätökset kannattaa tehdä ensi sijaisesti omaa oloaan kuunnellen. Välillä nimittäin Body Battery -arvo voi olla kaukana siitä, mikä oman jaksamisen tila todellisuudessa on.

Nämä asiat ovat nostaneet Body Battery -tasoani

Päivän aikana saattaa tapahtua jotain palauttavaa, jolloin Body Battery arvo ei laske, vaan se kääntyy nousuun. Nämä kolme asiaa ovat saaneet minut palautumistilaan kesken päivän.

1. Lepohetki

Pienet päiväunet tai mikä vaan rentouttava tekeminen tarjoaa keholle lepoa, joka näkyy Body Battery -arvojen nousuna. Älykello on opettanut sisällyttämään päivään aikaa, jolloin vain hengittelee syvään ja keskittyy siihen hetkeen, ilman menneiden tai tulevan miettimistä.

Pyrin joka päivä ottamaan Neurosonic-hoidon, joka myös näkyy parempana palautumisena. On palkitsevaa, kun onnistuu päivän aikana lataamaan akkua. 

2. Hyvän ystävän, kivan työkaverin tai rakastetun seura

Ihanat ihmiset ovat niin ihania, että he jopa vaikuttavat terveyteesi positiivisesti!

Todellisuudessahan kyse on onnistuneesta vuorovaikutuksesta sinun ja toisen ihmisen välillä. Parhaimmillaan ihmissuhteet ovat kuin tanssia, kun yhdessä on niin hyvä olla. Siinä hetkessä hetkessä on turvallista, kehittävää ja hauskaa. Voi hengittää vapaasti.

Myös töissä voi olla palauttavaa, kun työ on mielekästä ja työkavereiden kanssa tulee hyvin juttuun. Erään asiakkaani luona olen havainnut, että Body Battery -arvot saattavat päivän aikana jopa nousta, vaikka päivät ovat työntäyteisiä ja saadaan paljon aikaiseksi.

Pyöreän kahvipöydän ääressä, työkavereiden seurassa stressitasot ovat pyörivät älykellon mittarissa kympin molemmin puolin, minkä keho tulkitsee levoksi. Ei siis ihme, että palauttaa!

3. Inspiroiva valmennuspäivä

Voitko kuvitella, että rahataitojen opiskelu voi tuntua niin hyvältä, että Body Battery -arvo vain nousee?

Aihe itsessään ei ole niin euforinen, että yksin sen vuoksi leijuisin. Silti Varapuun viikonloppuvalmennuksilla tunnelma on ollut niin huippua, että se on tuntunut kehossani todella virkistävältä lomalta.

Kun rahataidon valmentaja Mikko Sjögren puhuu lavalla viisauksia omaleimaiseen tapaansa ja ympärilläni on rakkaita ystäviä, sillä hetkellä kaikki on täydellistä – myös älykelloni mielestä.

Varapuun tapahtumat ovat toimineet omalla kohdalla näin ja uskonkin, että meillä jokaisella on omat juttumme, joissa voimme kokea syvää onnellisuuden tunnetta. Osatekijöinä ovat kiitollisuus, yhteenkuuluvuus ja merkityksellisyys.

Ajattelen myös niin, että ihminen saa suurta tyydytystä oppimisesta ja oivaltamisesta. Mitä enemmän elämäänsä pystyy sisällyttämään näitä asioita, sitä paremmalta tuntuu.

Siinä missä voimakas stressi varoittaa terveyden kuormittumisesta, vastaavasti Body Batteryn kääntyminen nousuun on mielestäni hyvä signaali niistä asioista, mitkä ovat sinulle terveellisiä.

Älykellon huonot puolet

Paljon hyvää ja kaunista, vaan löytyykö mitään moitittavaa?

Omakohtaista sanomista löytyy parista asiasta, mutta lisäksi kartoitin, mikä muukin älykellossa voisi olla vikana. Lista ei varmastikaan ole täydellinen, joten jos sinulla on tähän jotain lisättävää, laita alle omaa kommenttia.

  • Älykellossa ja -rannekkeessa voi olla nikkeliä. Alkuun älykellon käytöstä seurasi kutinaa ja ihon punoitusta sekä soljen että lautausportin kohdilla. Käyttäjätuesta kerrottiin, että näissä molemmissa on pieniä määriä nikkeliä. Myöhemmin nämä oireet kuitenkin helpottivat. 

  • Garmin Venussa kellonaika ei ole nähtävissä silloin, kun suoritusta mitataan.  Jos haluan tietää kesken suorituksen paljonko kello on, se pitää katsoa jostain muualta kuin älykellostani – tai sitten pitää päättää harjoituksen mittaaminen. Tämä on minusta suunnitteluvirhe.

  • Mittarin antama data ei ole täysin luotettavaa, eikä sen antamiin tuloksiin kannata aivan sokeasti uskoa. Esimerkiksi unta ei voi todellisuudessa mitata ranteesta luotettavasti ja sama koskee unen vaiheita. Mittaustulokset ovat sykkeeseen ja liikkeeseen perustuvia sivistyneitä arvauksia, jotka voivat osua kohdilleen paremmin tai huonommin.

  • Melkein mihin tahansa voi syntyä riippuvuus, niin myös itsensä mittaamiseen, jolloin hyvästä rengistä tuleekin huono isäntä. Älykelloon liittyvä pelillisyys voi alkaa ohjata valintoja siten, että niitä tehdään ensisijaisesti vain älylaitteen antamien tulosten toivossa – ei siksi, että ne olisivat ihmiselle itselleen parempia. Jos älykellon käyttö alkaa ahdistaa ja ohjata elämääsi väärällä tavalla, silloin siitä voi olla hyvä pitää taukoa tai ainakin tarkistaa asennettaan.

  • Älykello tallentaa reittejä ja sijaintitietoja, mikä voi olla tietoturvan kannalta ongelmallista. Bittiviisaat sanovat, että kelloa ranteessa pitävä henkilö on mahdollista jäljittää laitteen Bluetoothin kautta. Todellisuudessa näitä samoja ongelmia liittyy myös älypuhelimiin. 

Jaa:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmoilla

Ajankohtaista

Kaverin kanssa leffassa: The Last Duel

The Last Duel on keskiaikaan sijoittuva elokuva, jonka ytimessä on raiskaus ja uskotaanko uhria. Toimittaja kävi katsomassa elokuvan raiskauksia tutkivan tohtorikoulutettavan juristi Tuija Salorannan kanssa. Elokuvasta löytyi yllättävän paljon yhtäläisyyksiä nykyaikaan.