Toimittaja testasi harrastuksen, jossa aloittaminen onnistuu vain kauden alussa ja harrastusryhmästä tipahtaa helposti kärryiltä.
Aloitin syksyllä 2025 harrastuksen, jota olin himoinnut jo pitkään. Maksoin syksyn kausimaksun hyvissä ajoin, tähän sitoudutaan.
Olisin mennyt tanssitunneille jo edellisenä keväänä, mutta kesken kauden se ei ollut mahdollista. Ryhmät olivat jo ehtineet aloittaa. Vaikka tilaa niissä olikin, uusi tulokas ei pärjäisi muiden tahdissa.
Siispä jäin kiltisti odottamaan seuraavaa, syksyllä starttaavaa alkeisryhmää.
Kauan odotettu kausi alkaa
Syyskaudella harrastus sujui hyvin siihen asti, kunnes tuli pari poissaolokertaa.
Tunneille palatessani vastassa oli yllätys, sillä huomasin olevani täysin kuutamolla. En pysynyt perässä pitkissä koreografioissa, kun jo pelkästään liikkeet olivat hämärän peitossa.
Loppukauden ryhmä valmistautui esitykseen, johon pudonneella ei ollut käytännössä asiaa.
Kausi osaltani keskeytyi, vaikka motivaatiota jatkamiseen olisi ollut.
Miten on harrastuksen jatkon laita
Palo tanssiin ei sammunut, mutta vuoden vaiheessa olin kysymyksen äärellä. Onko mitään mieltä aloittaa uutta kautta, kun edellinenkin keskeytyi?
Kuinka todennäköisesti sama voisi toistua uudelleen?
Hyvin todennäköisesti silloinkin tulee työmatkaa tai muuta tapahtumaa, minkä vuoksi jokaiselle tunnille ei pääse.
En halua maksaa koko kaudesta, jos poissaolon jälkeen loppukausi on menetetty.
Tulin lopputulokseen, että kannattaa katsella ihan uusi harrastus.
Kausimallin kaksi pullonkaulaa
Moni harrastustoiminta perustuu kausimalliin.
Kausi alkaa tiettynä ajankohtana ja päättyy noin neljän kuukauden päästä. Koko sen ajan ryhmä etenee systemaattisesti.
Kausiharrastuksen perusrakenne tuottaa toistuvan ja laajasti tunnistetun ongelman.
Harrastusryhmään ei voi kesken kauden ottaa uusia jäseniä, koska taitotaso ei riittäisi.
Vastaavasti harrastaja voi tippua, koska ryhmän eteneminen on nopeampaa kuin oma kehitys.
Harrastamista kevyemmällä sitoutumisella?
Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin lajeihin.
Se toistuu liikunnassa, tanssissa, kulttuuriharrastuksissa ja muussa ryhmämuotoisessa toiminnassa, jossa osaamisen oletetaan kehittyvän lineaarisesti kauden aikana.
Harrastamattomuudessa kyse ei ole motivaation puutteesta, vaan rakenteesta, joka lukitsee osallistumisen yhteen aloitushetkeen.
Havaintoa tukevat myös tutkimukset.
Avataan sivuovi: introtunnit
Monet kausiharrastukset hyötyisivät siitä, että etenevien ryhmien ohella pyörisivät säännöllisesti introtunnit.
Ne toimivat matalan kynnyksen sisääntulona harrastukseen.
Idea introtunneissa on, että tunneille voi osallistua ilman pääsyvaatimuksia.
Kokeneempi harrastaja voi vahvistaa ryhmässä perustaitoja tai palata mukaan tauon jälkeen ilman, että kauden eteneminen muodostuu esteeksi.
Introtunnit mahdollistavat uusien osallistujien mukaan tulon kesken kauden. Ne myös tukevat jo aloittaneiden pysymistä toiminnassa.
Tuetaan harrastusta ja sen jatkumista
Myös liiketoiminnallisesta näkökulmasta introtunnit ovat hyvä idea.
Ne toimivat kuin sydän pumppaamalla uutta verta toiminnan elinvoimaksi.
Matalan kynnyksen tunnit vähentävät keskeyttämisiä, tasaavat osallistujamääriä ja tukevat jatkuvampaa asiakasvirtaa.
Palvelumuotoilu ja tutkimus tukevat samaa johtopäätöstä.
Kun harrastukseen osallistumisen kynnystä madalletaan ja sisääntulo pidetään avoimena, samalla sitoutuminen paranee ja keskeyttäminen vähenee lajista riippumatta.
Videolla avaan omakohtaisen kokemuksen siitä, miten tiukka kausimalli johti yhden harrastuksen lopettamiseen ja miten introtunnit madalsivat kynnystä aloittaa toinen.
Introtunneilla tarkoitetaan harjoituksia, joille voi osallistua ilman pääsyvaatimuksia. Ne on tarkoitettu lajiin tutustumiseen, perustaitojen oppimiseen sekä harrastukseen palaamiseen tauon jälkeen.
Introtunnit eivät seuraa kausiryhmän etenemistä, vaan toimivat avoimena sisääntulona harrastukseen kesken kauden.
Kausimallisen harrastuksen edut liiketoiminnalle
Ennustettavuus
Kausimaksut, lukujärjestykset ja tilatarpeet ovat etukäteen tiedossa. Budjetointi, resursointi ja henkilöstön käyttö on helppoa.
Hallittavuus
Ryhmäkoot pysyvät vakaina. Opetuksen taso on tasaisempi, kun osallistujat etenevät samaa tahtia.
Sitoutuminen kauden ajaksi
Asiakas maksaa etukäteen ja on taloudellisesti kiinni toiminnassa. Poissaolot eivät heti näy kassassa.
Brändin suojaaminen
Aloittelijat eivät häiritse edistyneempien kokemusta. Tämä koetaan usein laatutekijänä, vaikka se on myös poissulkevaa.
Kausimallisen harrastuksen haitat liiketoiminnalle
Kasvun katto
Uusia asiakkaita voidaan ottaa vain harvoin. Kiinnostuksesta huolimatta aloittamaan ei pääse, jos ajoitus ei osu kauden alkuun.
Korkea aloituskynnys
Epävarmat, kiireiset ja kokeilunhaluiset jäävät ulkopuolelle. Juuri he muodostavat suuren potentiaalisen asiakasjoukon.
Asiakaskato jää piiloon
Tipahtaminen kauden aikana ei näy heti myynnissä, mutta näkyy seuraavan kauden aloituksessa. Silloin ongelma on jo tapahtunut.
Haavoittuvuus
Yksi heikko kauden aloitus vaikuttaa koko kauden talouteen. Väliin ei mahdu korjausliikkeitä.
Yksipuolinen asiakaspolku
Liiketoiminta nojaa “täydelliseen asiakkaaseen”: oikea hetki, oikea elämäntilanne, riittävä rohkeus. Tämä rajaa markkinaa voimakkaasti.
Lähteet:
- Borgers, J., Seghers, J. & Scheerder, J. (2016).
Dropping out from clubs, dropping in to sport light? Organizational settings for youth sport participation. Routledge Handbook of Youth Sport.
https://www.scforh.info/research/sport-participation/ - Allender, S., Cowburn, G. & Foster, C. (2006). Understanding participation and dropout in physical activity. Public Health, 120(4), 321–328.
https://doi.org/10.1016/j.puhe.2005.11.003 - Sáez, I. (2021). Reasons for sports-based physical activity dropouts: A systematic review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(11), 5721.
https://www.mdpi.com/1660-4601/18/11/5721 - Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kokko, S. (2013).
Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? Valtion liikuntaneuvoston julkaisu.
https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2013/04/Murrosika-raportti.pdf - LIITU-tutkimus (2024). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Valtion liikuntaneuvosto.
https://www.liikuntaneuvosto.fi/liitu-tutkimus/
- Borgers, J., Seghers, J. & Scheerder, J. (2016).
