Toimittaja testasi kaverin kanssa: The Last Duel

Kaverin kanssa leffassa: The Last Duel

Toimittajan arvosana:
3/5
Kaverin arvosana:
4/5
Mikä?

The Last Duel on keskiaikaan sijoittuva elokuva, jonka ytimessä on raiskaus ja uskotaanko uhria.

Mitä tapahtuu, kun nainen nostaa tapahtuneen pöydälle kulttuurissa, jossa raiskaus on totuttu vaikenemaan vieläkin epämiellyttävämpien seuraamusten välttämiseksi.

Mikä on yleisesti ihmisten käsitys oikeasta ja väärästä, miten se näkyy kaikessa.

Näitä kysymyksiä avataan aina loppukliimaksiin asti, jossa pohditaan viime kädessä sitä, poltetaanko nainen roviolla.

Kävimme katsomassa tositapahtumiin perustuvan elokuvan Suomessa tapahtuneita raiskauksia tutkivan tohtorikoulutettavan juristi Tuija Salorannan kanssa.

Elokuvan jälkeen Tuija mainitsi erään oikeuspsykiatrin luonnehtineen, miten ihmiset ovat olleet ”sivistyneitä” vasta viimeiset sata vuotta.

The Last Duel herätti miettimään, missä asioissa olemme ihmiskuntana päässeet eteenpäin ja missä meillä on edelleen jopa keskiajalle ulottuvia aukkoja.

Millainen on rikoksen uhrin asema? Joutuuko uhri revityksi paitsi yhteiskunnan koneistossa, myös sosiaalisissa suhteissaan? Haavoittaako oikeuden hakeminen lisää? Uskotaanko naista lainkaan?

Kuinka vahva pitää olla kestääkseen tämän kaiken.

Toimittaja testasi kaverin kanssa: The Last Duel

Jodie Comer näyttelee raiskatuksi joutunutta aatelisnaista, joka  nousee kertomaan siitä mitä hänelle on tehty siitä huolimatta, että se vie hänet hengenvaaraan.

Toimittaja testasi kaverin kanssa: Tohtorikoulutettava juristi Tuija Saloranta ja Paula Harmaala leffassa.

Rankkaa oli, mutta silti hymyilyttää. Tuija ja Paula leffan jälkeen.

Varoitus, sisältää juonipaljastuksia!

Naisen kunnia on miehen kunnia

Tapahtuiko raiskaus? Sen selvittämiseksi kaksi aatelista käy kaksintaisteluun hengellään. Uskomus on, että jumala näyttää taistelun lopputuloksella sen, kumpi heistä on oikeassa. Runsaslukuisen yleisön nauttiessa sirkushuvista, raiskauksen uhri joutuu seuraamaan näytöstä jaloistaan kahlittuna kuin rikollinen. Aviomiehen tappio tulkitaan siten, että raiskausta ei ole tapahtunut ja nainen poltetaan roviolla elävältä.
Aviomies on juuri hakenut kuninkaalta lupaa kaksintaisteluun ja vaimo on saanut tietää, että miehen tappion koittaessa myös hänen elämänsä päättyy yhdellä ihmiskunnan julmimmaksi tunnetulla tavalla. 

The Last Duel esittää raiskaukseen johtaneen tapahtumaketjun kolmen eri ihmisen näkökulmasta.

Aviomiehen, raiskaajan ja tämän uhrin eli vaimon. Eri osapuolet tulkitsevat tilanteet kukin omalla tavallaan.

Siinä missä vakavamielisen ja helposti erimielisyyksiin ajautuvan aviomiehen rinnalla seisova vaimo pyrkii esiintymään sovittelevana ja ystävällisenä, raiskaaja tulkitsee ystävällisyyden kiinnostuksena häntä kohtaan.

Raiskaustilanteessa naisen vastustus merkitsee raiskaajalle ainoastaan sitä, että kyseessä on hieno nainen joka vastustelee vain näön vuoksi. mutta tahtoo samaa kuin raiskaaja.

Elokuvan tapahtuma-aikaan raiskaus oli lähinnä mainehaitta miehelle, mistä syystä naiset usein päätyivät piilottelemaan kokemuksensa. Tämä aatelisnainen on kuitenkin toista maata ja päätyy nostamaan kissan pöydälle. Ihan kivutonta se ei ole.

Siinä missä puolison odottaisi lohduttavan rikoksen uhriksi joutunutta kumppaniaan, aviomies päätyy aluksi kovistelemaan vaimoaan haluten vakuuttua siitä, ettei tämä vain ole jollain tapaa vietellyt tekijää ja sillä tavalla itse osallinen tapahtuneeseen.

Lopuksi miehen pitää kovan kokemuksen vuoksi saada järkyttyneeltä vaimoltaan lohdutusseksiä.

Kun lähimmät kääntävät selkänsä

Itse rikokselle löytyy varsin paljon suojelijoita paitsi raiskaajan, myös raiskatun lähipiiristä.

Toisista naisista ei ole tukea ja jopa paras ystävä kääntyy vastaan. Oikeudessa BF todistaa, kuinka joskus aikaisemmin uhri oli tyttöporukassa luonnehtinut raiskaajaa komeaksi.

Anopillakin on asiaan kortensa kannettavana. Myös hän on nuorempana joutunut raiskatuksi, mutta asiaankuuluvasti vaiennut tapahtuneen.

”Tuon tyyppiset miehet ottavat haluamansa”, hän toteaa miniälleen ja on pahoillaan ainoastaan siitä, että tämä ylipäänsä on mennyt nostamaan asiasta haloota.

Anopin huoli on sikäli ymmärrettävää, että tapahtuma vaarantaa hänen oman poikansa hengen ja terveyden. Tämä kun oli hakenut kuninkaalta lupaa käydä kuolemaan vievän kaksintaistelun raiskaajaa vastaan saadakseen oikeutta ja palauttaakseen loukatun kunnian.

Uusi raiskaus: oikeudenkäynti

Oikeudellinen prosessi on varsin jähmeä, johon oman vastuksensa tuo korruptio. Papistoa ja hallintojohtajia myöden raiskaajaa pyritään verhojen takana suojelemaan. Virkakoneistossa kapulaa isketään rattaisiin oikein urakalla.

Ensimmäinen oikeuskäsittely evätään raiskaajan vaikutusvaltaisen kaverin toimesta. Sinnikäs lain tunteva aviomies kuitenkin ajaa asiaa korkeammalle seuraamuksista piittaamatta. Hänellä on paitsi voimaa, myös vakaa usko siihen, että lopulta Jumala huolehtii oikeuden toteutumisesta.

Aviomies hakee kuninkaalta lupaa kaksintaisteluun raiskaajaa vastaan. Asiaa käsitellään oikeudenkäynnissä, joka on kaikkinensa varsin alhaista vyön alle lyömistä. Kovaa kokeneesta naisesta esitetään perusteettomia oletuksia kaiken kansan edessä.

Uhrilta tivataan hyvin intiimejä asioita, jotka eivät itse tapahtumaan liity millään tavalla.

Oikeudessa muun muassa väitetään, että nainen ei olisi nauttinut avioseksistä, sillä hän on tullut raskaaksi vasta raiskaukseen osuvana ajankohtana. Tiedetään siis, että mitään raiskausta ei ole tapahtunut, koska raskaaksi voi tulla vain jos nauttii.

Yhden tragedia on toisille leipää ja sirkushuveja. Yleisö seuraa näytöstä avoimen uteliaana.

Kuninkaan kasvoilla häivähtää perverssi hymynväre, kun hän myöntää luvan kaksintaistelulle. Samalla hän asettaa osapuolet liikkumiskieltoon, jotta kukaan ei pääse karkuun tulevaa kovaa kohtaloa. Pian saadaan sitä mitä kansa janoaa.

Kaksintaistelu

Kaksintaistelu on juuri niin veristä katsottavaa kuin vain voi odottaa. Taistelun edetessä molemmat osapuolet vammautuvat ja myös hevoset menehtyvät.

Väkivallan uhreiksi joutuvat myös viattomat, jotka on tahtomattaan vedetty tilanteeseen.

Miten pitkälle usko oikeasta ja väärästä kantaa, tuleeko kenelläkään missään vaiheessa katumusta? Loppuratkaisu ei päästä katsojia vähällä, vaan maalaa kaiken armottomuuden suoraan silmille.

Tähtien sodan trilogian pahiksena tunnettu Adam Driver näyttelee raiskauksesta syytettyä aatelismies Jacques Le Grisiä. Hänen mielestä akti tapahtui täydessä yhteisymmärryksessä.  

Metaforana musta ori

Elokuvan sivujuoni piirtyy lapsettomuuden ja raskauden ympärille. Alkupäässä nähdään kohtaus, jossa aviomies esittelee uutta hevostaan vaimolleen kertoen toiveestaan, että se synnyttäisi useita jalosukuisia jälkeläisiä.

Kesken kaiken paikalle ryntää irti päässyt musta ori, joka vulgaaristi astuu tamman yleisön edessä. Edes hevosta hakkaava aviomies ei saa tunkeilijaa ajoissa tammasta irti.

”Ei tuo ori”, mies karjuu.

Luonnollisestikin tamma tulee tapahtumasta tiineeksi. Miten vertauskuvallista.

Brutaalia meininkiä ja laahaavaa kerrontaa, mutta herättelevää

Kaikki elokuvassa on juuri niin alhaista ja rumaa, kuin keskiajasta ikinä vain voi tulla mieleen.

Elokuvan alkupuolella esitetyssä taistelussa vastapuolen sotilaat teloittavat rivin polvilleen alistettuja naisia viiltämällä heiltä samanaikaisesti kurkut auki. Eri kohtauksissa toistuvat aktit ovat naisten kannalta kamalaa katsottavaa.

Jos järkytyskerrointa ei oteta huomioon, kerronta lopulta tuntuu laahaavalta. Eri osapuolten näkemykset ovat paikka paikoin yhteneväisiä ja samaa kohtausta toistetaan uudelleen toisen kokemuksessa.

Leffan parasta antia ovat sen herättämät yhteiskunnalliset kysymykset.

Millainen on naisen ja miehen asema? Millaisia ovat hiljaiset asenteet ja arvot? Kuinka eri tavalla eri ihmiset tulkitsevat samat tapahtumat? Miksi oikeuden hakeminen on vain vahvojen etuoikeus?

Ehkä katsojan kannalta mielenkiintoisimmaksi lopulta jää pohdinta siitä, millaisia samaistumisen kohteita hahmot tarjoavat. Mitä tämä kertoo minusta itsestäni.

Yhtymäkohtia tähän päivään

Tarina puhuttelee etenkin lakia ja oikeudellisia prosesseja työnsä tai kokemustensa kautta tuntevia. Keskiaikaisesta yhteiskunnasta löytyy hämmentävän paljon yhtymäkohtia nykyaikaan.

Miksi vielä tänäkin päivänä uhri joutuu koneistossa mustamaalatuksi?

Mitkä rakenteet ja yleiset toimintatavat vahvistavat tekijän epäsosiaalista käytöstä, ja samalla monien viattomien kärsimyksen jatkumista?

Onko oikeudessa lopulta kyse vain väsytystaistelusta? Siitä, kenen voimavarat loppuvat ensin.

Mahtuuko eettisyys tähän yhtälöön lainkaan?

Jaa:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilmoilla

Ajankohtaista