Tärkein mitä omistat: Arvot, joista Toimittaja Testasi kertoo

  • Riippumaton journalisti tutkii ja testaa elämänlaatuun liittyviä asioita, perehtyy taustoihin ja raportoi havainnot pitkäjänteisen seurannan pohjalta.

  • Toimittaja Testasi luo ja tekee näkyväksi tietoa, josta on hyötyä päätöksenteossa.

  • Seuraava teksti avaa Toimittaja Testasi perustajan Paula Harmaalan taustaa ja tekemistä ohjaavia arvoja. Suurin niistä on oman elämän omistajuus ja mitä se käytännössä merkitsee.

PAULAN TARINA

Tärkein mitä omistat

Ole hyvä itsellesi ja nauti, sillä tämä matka on kertaluonteinen.

Oma keho on kulkupeli, jossa tämä ainutkertainen elämä vietetään. Jokaisella on fyysinen keho ja se, mikä ohjaa tätä kaikkea eli omat ajatukset ja tunteet.

Elämänlaatuun vaikuttavat myös puitteet. Mistä tulemme, missä asumme, mitä teemme ja ennen kaikkea – keiden kanssa.

Ideaalitilanne on, kun voi elää oman näköistä elämää ja kasvaa ihmisenä. Silloin repusta löytyy enemmän ja parempaa annettavaa toisillemme sekä koko tälle maailmalle.

Jokaisella on valta päättää, mitä elämältään haluaa ja valta tehdä valintoja.

Missä tällä hetkellä olen

Tätä kirjoittaessani elän ruuhkavuosia sinkkuäitinä ja elämä on vihdoin hyvää.

Työskentelen ammattimedian päätoimittajana sekä luovana viestintäkonsulttina yrityksille. Intohimoni on arvokkaiden asioiden edistäminen yhdessä hyvien tyyppien ja ammattilaisten kanssa.

Jatkuva kehitys oma juttuni, sillä se mahdollistaa onnellisuuden jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Keskeinen motivaatiotekijäni on antaa parasta heille, keiden kanssa jaan arkea.

Jotta se on mahdollista, on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja kuunnella omia tarpeita.

Sinä olet omistaja

Haastattelin aikoinaan omistajuuden asiantuntija Lari Raitavuota lehtijuttuun. Hän puki omistajuuden koskettavaksi sanomaksi.

”Arvokkain asia mitä ihminen omistaa, on oma elämä ja siihen liittyvä päätöksenteko. Vähintäänkin sen meistä omistaa jokainen, vaikka mitään muuta ei omistaisikaan. Omistuksistaan kannattaa pitää huolta, sillä se on kaiken hyvinvoinnin lähtökohta.

Sijoittaja sijoittaa vain tuoton väärtti, mutta omistajalla on sijoittajaa laajempi kokonaiskuva asioista ja hän myös on valmis laittamaan enemmän likoon kasvun eteen. Ilman omistajuutta maailma on aika tehoton paikka, sillä jos kukaan ei käytännössä omista ja kanna vastuuta, motivaatio tekemiselle ei ole suuri.  High Risk High Reward -jää toteutumatta.”

Mitä omistajuus tarkoittaa

Me kaikki olemme omistajia, mutta ainakaan itse en ole aina toiminut sillä mindsetillä. Ehkä siihen ei aikoinaan kasvatettu, arvot olivat toisenlaiset.

Kerron myöhemmin lähtökohdistani, jotka ovat kaukana siitä, missä nyt elän.

Elämän lähtökohtiin emme ole voineet vaikuttaa, mutta pystymme päättämään, kuinka haluamme kehittyä tästä eteenpäin.

Missä haluan olla tulevaisuudessa, mitä teen, millaisessa seurassa ja missä tunnelmissa. Kirkasta tämä itsellesi, niin asian saavuttaminen konkretisoituu.

Kehollinen minäkuva

Prioriteetit ovat asioita, jotka ovat etusijalla omassa elämässä.

Minulle on tärkeää, että peilistä katsoo sen näköinen ihminen, millaiseksi itseni koen. Tämän eteen olen valmis panostamaan paljonkin.

Kyse ei ole pelkästään ulkonäöstä, vaan myös terveydestä ja toimintakyvystä. Nautin tehdä kehollani monenlaisia asioita, jotka tuottavat iloa, kuten vaikkapa nostella raskaita painoja.

Lajeja ovat olleet esimerkiksi hot jooga, pilates, barre, ratsastus, polkujuoksu, uinti, tankotanssi ja oikeastaan aika moni muukin tanssi. Vähintään kerran vuodessa aloitan uuden harrastuksen ja paneudun asiaan innolla.

Rohkeaa heittäytymistä

Uutta aloittaessa joku vanha jää sivummalle, sillä jos mitään ei koskaan jättäisi pois, ei uutta mahtuisi tilalle.

Jokaisen urheilulajin harrastaminen jättää ihmiseen jälkensä. Ehkä kannan itseni paremmin, liikun sulavammin, olen liikkuvaisempi.

Liikunta ei ole minulle suorittamista tai kilpailu, vaan iloa tuottava elämäntapa. En koe tuskaa olla huono jossain, sillä hauskinta on uuden oppiminen ja asioiden saavuttaminen.

Rennolla otteella ja naksun verran paremmaksi on periaatteeni, jolla matka pysyy miellyttävänä.

Kauneusharrastus Suomessa, edelleen tabu

Tänä päivänä ikäni arvataan tyypillisesti 15 vuotta pieleen.

Geenit ja terveelliset elämäntavat ovat kaiken lähtökohta, mutta yksi tekijä ovat vuosien aikana läpikäymäni esteettiset toimenpiteet. Saatan näyttää luonnonkauniilta, mutta se ei ole koko totuus.

Kauneustoimenpiteet ovat edelleen tabu, mutta haluan puhua tästäkin asiasta avoimesti. Ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa tietämättömyys aiheesta johtaa helposti kohtuuttomiin vaatimuksiin.

Kun tietää, mitä eri lopputulokset edellyttävät, ei epäreilulle vertailulle jää tilaa. Kauneuden saralla on mahdollista saavuttaa paljon, ihan tavanomaisistakin lähtökohdista.

Media on nostanut esille esteettisten toimenpiteiden ja kauneuskirurgian ääriesimerkit lieveilmiöineen. Palveluntarjoajat eivät aina kerro kaikesta, mitä asiakkaiden kannattaisi tietää.

Siksi testaan ja kerron vertaiskokemuksiani.

Kaunis, varaudu ennakkoluuloihin!

Asenneilmapiiri Suomessa on ollut kauan, että ulkonäkönsä huoltaminen olisi jollain tapaa väärin tai epäterveellistä.

Esteettisiä toimenpiteitä läpikäyneitä saatetaan syrjiä, yleensä tiedostamatta. Asiantuntijalla ei ole silikonirintoja -artikkelissa avaan tarkemmin, miten ennakkoluuloiset ja kapeat ihmiskäsitykset tutkitusti ahdistavat muitakin kuin naisia.

En muuten suosittele silikonirintoja kenellekään niiden aiheuttamien terveysriskien vuoksi. Jos rintoja on välttämätöntä suurentaa, on se huomattavasti terveellisempää tehdä kehon omalla rasvalla, minkä myös olen testannut.

Toivottavasti voin osaltani vaikuttaa siihen, että esteettisiä toimenpiteitä tarkastellaan ennakkoluulottomasti ja kiihkottomasti, myös niiden riskit tiedostaen.

Henkilökohtaiset motivaatiotekijät toimenpiteiden takana ovat vastaavia kuin syyt, miksi käymme kampaajalla tai valitsemme päällemme kivan näköisiä vaatteita.

Synnyin ennakkoluuloiseen Suomeen

Maailma johon synnyin, oli nykypäivään verrattuna tyly ja alkeellinen.

1900-luvun lopun Suomessa ihmiskäsitys oli tunkkaisen kapea ja ennakkoluuloinen. Erilaisuus ei todellakaan ollut rikkaus ja tasapäistämisen kulttuuri vallitsi.

Se ilmeni myös ahtaissa sukupuolirooleissa. Tytön rooli oli olla kiltti, vaatimaton, alistuva ja uhrautuva.

Dominoivat yksilöt käyttäytyivät monesti öykkärimäisesti välittämättä, mitä siitä seurasi. Olen kokenut sellaisen outona ja hälyttävänä etenkin luottamusasemassa.

Johtajuus oli pahasti hukassa. Se ilmeni etenkin siinä, ettei omasta kasvusta ja kehityksestä otettu vastuuta. Omaa pahaa oloa purettiin helppoihin kohteisiin ja etenkin heihin, joita kukaan ei suojellut.

Arvoton vääränlaisena

En ole koskaan ollut luontaisesti vaatimaton ja alistuva tyttö, jota ympäröivä maailma odotti. Yritin kuitenkin parhaani mukaan sopeutua ja täyttää kaikki ympäröivät odotukset. Sijoitustermein ilmaistuna, investoinnin tuotto oli kovin heikko.

Vaikka olin kohtelias ja tein paljon, sain pienestä pitäen kuulla, mikä kaikki mahdollinen oli huonoa niin kehossani, suorituksissani kuin perusluonteessani. En koskaan ollut riittävän hyvä, että olisin ansainnut kiitosta, hyväksyntää saati hellyyttä.

Kannustavaa palautetta kuulin lähinnä vierailta ihmisiltä. Syy sille oli, että joissakin asioissa olin poikkeuksellisen taitava.

Opin lukemaan jo kaksivuotiaana. Viisivuotiaana opiskelin urkukurssikirjan avulla itsenäisesti nuotit ja soittamista. Kuuden vanhana sain koulukypsyystesteissä arvion, että olen älyllisesti yhdeksänvuotiaan tasolla.

Koska olen ollut nopea oppimaan, koulussa piti himmailla. Sivistyneissä aikuisissa lahjakkuuteni herätti ihastusta. Niillä kohtaamisilla on ollut mittaamaton arvo minäkuvani kehitykselle.

Kiusaamista ja kontrasteja

Lapsuus oli monin tavoin rankka ja elämän alkupää on ollut lähinnä selviytymistaistelu.

Erilaisuuteni, väärä ympäristö, liika kiltteys ja kielto puolustaa itseäni rangaistuksen uhalla johtivat siihen, että olin koulussa luokat 5-9 pahasti koulukiusattu. Vasta viime aikoina olen ymmärtänyt, että motiivina kiusaajilla taisi olla puhdas kateus ja ilkeys sekä jonkinlainen joukkovoiman tuoma euforia.

En ollut oikeasti ruma, vaikka jouduin kuulemaan väitettä peruskoulun viimeiset viisi vuotta ja käytännössä päivittäin. Kiusaaminen jätti jälkensä. Pelastauduin tunkkaisesta keskiuusimaalaisesta pikkukaupugista Helsinkiin jatkamaan opintojani Sibelius-lukion avomieliseen ja arvostavaan ilmapiiriin.

Vaikka olen läpi koko elämäni saanut nauttia myös menestyksestä ja hyvien ihmisten vaikutuksesta, silti olin vaikeista kokemuksista pahasti kolhuilla.

Pahoinvointia parisuhteissa

Kolhuni näkyivät myöhemmin etenkin parisuhteissa, joihin päädyin pitkälti yhteiskunnan painostuksesta.

Tuohon aikaan sinkkuna eläminen asettui helposti kyseenalaiseen valoon, kun ihmisen kunnollisuus määriteltiin parisuhteen kautta. Elämäntapaa ei tarkasteltu yksilön valintana, vaan mittarina sopeutumiselle.

Kuinka monet täällä ovat tuosta ajatusvirheestä johtuen hukanneet mittaamattoman arvokkaan elämänsä väärän ihmisen kanssa.

Yritin ratkoa suhteiden ongelmia ottamalla vastuun kaikesta, mutta se oli todella huono idea. Päädyin kynnysmatoksi ja suhteet olivat minulle todella kuluttavia.

Tästä alkaa oma elämä

Nelikymppisenä avioeron haettuani aloin todenteolla irtautua epätarkoituksenmukaisista säännöistä ja toteuttaa niitä unelmia, joista olin koko elämäni haaveillut.

Tein sen siitäkin huolimatta, vaikka ympäriltä kuului ties mitä kommenttiraitaa.

Aloin treenaamaan, käymään kauneushoidossa ja kehittämään hyvinvointiani kaikilla elämän osa-alueilla.

Aloin siis tehdä kaikkea sitä, mikä oli aiemmin ollut jollain tapaa tuomittavaa.

Rakastamiseen ei tarvita muilta lupaa

Romanttisessa mielessä tutustuin ihmisiin, joita kapeakatseisessa maailmassa ei pidetty minulle sopivina kumppaneina.

Ihmeen paljon ympäristöllä on sanottavaa siihen, kehen saa rakastua ja mitä kokea viehättävänä.

Itse ajattelen, että aikuiset voivat kunnioittavassa, tasavertaisessa suhteessa tehdä mitä parhaaksi näkevät, kunhan ei satuteta ketään. Emme elä keskiajalla.

Uusi elämäntapa ja uudet ihmissuhteet ovat tuoneet valtavasti iloa.

Ajatusvinoumat haastavat heräämään

Eniten tällä reissulla on yllättänyt sen oivaltaminen, mikä on minulla parasta, kun on päästy ennakkoasenteiden ja muiden rajoittavien laatikoiden yli. Ajatusvinoumat ovat osa ihmiselämää, mutta ne kannattaa tiedostaa.

Vanhoja arvoja voi olla todella vaikea kyseenalaistaa, jos on oppinut uskomaan, että kyse on mustasta ja valkoisesta, hyvästä ja pahasta.

Suuri osa uskonkäsityksistä perustuu toksisiin kontrollijärjestelmiin. Jos niiden tarkastelu koetaan pyhäinhäväistyksenä, työ itsensä kanssa jää tekemättä.

Miten kaikkien pitäisi täällä elää? Jopa virallinen Sääntö-Suomi kalpenee sen sääntöviidakon takana, mitä eri ihmisten mielissä olevat säännöt sanovat.

Kaikkia ei voi mitenkään miellyttää eikä ihmismielen pienuuden alle kannata jäädä.

Kaikesta voi päästä yli

Jos lähtökohdat ovatkin olleet haastavat, onneksi kaikki on kehittynyt. Maailma ympärillä ja myös minä itse. Selviytymiskeinoni on pienestä pitäen ollut jatkuva itsensä kehittäminen.

Sen avulla olen pystynyt purkamaan vaikeimmatkin kokemukset sekä oppinut niistä jotain, auttaakseni itseäni ja mahdollisesti myös muita.

Aina kun jokin seikka on itsessäni vaivannut, olen ottanut sen tarkempaan tutkiskeluun, laittanut kuntoon ja jatkanut matkaani tyytyväisenä. Kriiseissä psykologikäynneistä on ollut valtava apu, samoin kirjallisuutta ja kursseja on tullut kulutettua runsaasti.

Elämä alkaa kaiken työn myötä olla aika hyvässä järjestyksessä. Nykyinen tapani elää ei ole kovinkaan sovinnaista, mutta onnellista se kyllä on.

Inspiraatiota ilman neuvoja

Kaikki mitä kerron, on tarkoitettu inspiraatioksi, ei sokeasti seurattavaksi neuvoksi.

Se mikä on sopinut minulle, ei välttämättä ole sinun juttusi lainkaan. Aitojen kokemusten jakaminen kuitenkin hälventää savuverhoja ja siitä tässä on kyse.

Haluan kannustaa sinua tutkimaan asioita omalta kannaltasi, mikä resonoi ja tuntuu omalta. Monimuotoisuus on rikkaus, ilmenee se sitten itsessä tai toisissa ihmisissä. Meitä ei ole tarkoitettu toistemme kopioiksi.

Omissa valinnoissa ei siis kannata kuunnella liikaa muita, sillä kyse on sinun elämästäsi. Toivon, että voin innostaa sinua löytämään niitä juttuja, jotka ovat sinulle oikeita.

Toivon sinulle parasta!

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ilmoilla

Tästäkin puhutaan